Avoin EU:n tekoälylain vaikutus: Olennaiset näkemykset innovatiivisille ja johtajille

• Markkinan yleiskatsaus: EU:n tekoälyregulaatioympäristön ymmärtäminen
• Teknologiset trendit, jotka muokkaavat tekoälyn vaatimustenmukaisuutta
• Kilpailuympäristö: Kuka johtaa tekoälyregulaation valmiudessa
• Kasvuarviot: Markkinamuutosten ennakoiminen EU:n tekoälylain myötä
• Alueanalyysi: Vaateiden noudattaminen Euroopassa
• Tulevaisuuden näkymät: Valmistautuminen seuraavaan tekoälyregulaaatioaaltoon
• Haasteet ja mahdollisuudet: Vaateiden noudattamisen muuttaminen kilpailueduksi
• Lähteet ja viitteet

“Euroopan unionin tekoälylaki (EU AI Act) on maailman ensimmäinen kattava sisältökehys tekoälyn sääntelylle, jonka tavoitteena on varmistaa luotettava tekoäly, joka kunnioittaa turvallisuutta, perusoikeuksia ja yhteiskunnallisia arvoja digital-strategy.ec.europa.eu.” (lähde)

Markkinan yleiskatsaus: EU:n tekoälyregulaatioympäristön ymmärtäminen

Euroopan unionin tekoälylaki (EU AI Act) on tulossa maailman ensimmäiseksi kattavaksi juridiseksi kehykseksi tekoälylle, jonka täysimääräisen voimaantulon odotetaan tapahtuvan vuoteen 2025 mennessä. Tämä historiallisuus sääntely pyrkii varmistamaan, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia, samalla edistäen innovaatioita ja kilpailukykyä jäsenvaltioiden välillä.

Keskeiset säännökset ja laajuus

• Riskiperusteinen lähestymistapa: Laki luokittelee tekoälyjärjestelmät neljään riskikategoriaan: hyväksymätön, korkea, rajoitettu ja minimaalinen riski. Hyväksymättömän riskin järjestelmät (esim. hallitusten sosiaalinen arviointi) ovat kiellettyjä, kun taas korkean riskin järjestelmät (esim. biometrinen tunnistus, kriittinen infrastruktuuri) kohtaavat tiukat vaatimukset (Euroopan komissio).
• Velvoitteet tarjoajille ja käyttäjille: Korkean riskin tekoälyn tarjoajien on toteutettava vahva riskienhallinta, tietohallinta, läpinäkyvyys ja ihmisten valvontatoimenpiteet. Korkean riskin tekoälyä käyttäjien on valvottava käyttöä ja raportoitava tapahtumat.
• Läpinäkyvyyden vaatimukset: Tekoälyjärjestelmien, jotka ovat vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, luovat syväfakeja tai käyttävät biometristä luokittelua, on selkeästi ilmoitettava käyttäjille niiden luonteesta.
• Valvonta ja sakot: Vaateiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, jotka voivat olla jopa 35 miljoonaa euroa tai 7% globaalista vuosiliikevaihdosta, kumpi tahansa on suurempi (Euractiv).

Aikajänne ja toteutus

• EU:n tekoälylaki hyväksyttiin virallisesti Euroopan parlamentissa maaliskuussa 2024 ja sen odotetaan tulevan voimaan 2025, vaiheittaisen toteutusjakson jälkeen (Euroopan parlamentti).
• Korkean riskin järjestelmien vaatimukset tulevat voimaan 24 kuukautta voimaantulon jälkeen, kun taas kiellettyjen käytäntöjen kiellot tulevat voimaan 6 kuukauden kuluttua.

Markkina-vaikutus ja strategiset pohdinnat

• Yritysten, jotka kehittävät tai käyttävät tekoälyä EU:ssa, on suoritettava riskinarviointeja, päivitettävä vaatimustenmukaisuusprosesseja ja varmistettava läpinäkyvyys tekoälytoiminnoissa.
• Lain odotetaan asettavan globaaleja benchmarkeja, vaikuttaen tekoälyn sääntelyyn muissa lainkäyttöalueissa (Reuters).
• Aikaisesta vaatimustenmukaisuudesta tulee kilpailuetu, koska organisaatiot, jotka sopeutuvat nopeasti, voivat välttää sakkoja ja rakentaa luottamusta EU:n kuluttajiin ja kumppaneihin.

EU:n tekoälylain edellä oleminen tarkoittaa sen vaatimusten ymmärtämistä, vaatimustenmukaisuuteen investoimista ja sääntelypäivitysten seuraamista vuoden 2025 toteutumisen lähestyessä.

Teknologiset trendit, jotka muokkaavat tekoälyn vaatimustenmukaisuutta

EU:n tekoälylaki, joka tulee voimaan vuonna 2025, on maailman ensimmäinen kattava sääntelykehys tekoälylle. Sen ensisijainen tavoite on varmistaa, että Euroopan unionissa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia. Kun organisaatiot eri puolilla maailmaa valmistautuvat noudattamaan vaatimuksia, useita teknologisia trendejä nousee esiin auttaakseen yrityksiä pysymään kilpailun edellä.

• Riskiperusteinen luokitus ja hallinta: Laki tuo mukanaan riskiperusteisen lähestymistavan, luokitellen tekoälyjärjestelmät hyväksymättömiksi, korkeiksi, rajoitetuiksi tai minimaalisiin riskeihin. Korkean riskin järjestelmät—esimerkiksi ne, joita käytetään kriittisessä infrastruktuurissa, koulutuksessa tai lainvalvonnassa—kohtaavat tiukat vaatimukset. Yritykset investoivat tekoälyhallintalavojen kehittämiseen, jotka automatisoivat riskinarvioinnin, dokumentoinnin ja vaatimustenmukaisuuden raportoinnin (Gartner).
• Selitettävä ja läpinäkyvä tekoäly: Laki määrää läpinäkyvyyden korkean riskin tekoälylle, mukaan lukien selkeä dokumentointi ja kyky selittää päätöksiä. Tämä johtaa selitettävän tekoälyn (XAI) työkalujen käyttöönoton kasvuun, jotka auttavat organisaatioita tulkitsemaan mallin tuloksia ja tarjoamaan tarkastuspolkuja. Forresterin mukaan 62 % Euroopan yrityksistä priorisoi XAI-ratkaisuja vuonna 2024.
• Tietojen laatu ja puolueettomuuden vähentäminen: Noudatatakseen lain vaatimuksia tietohallinnasta organisaatiot hyödyntävät kehittyneitä tietohallintalautoja varmistaakseen, että niiden datat ovat korkealaatuisia ja edustavia. Tekoälyn puolueettomuuden tunnistamisen ja vähentämisen työkalut ovat tulossa standardiksi, ja toimittajat, kuten IBM ja Microsoft, integroivat nämä ominaisuudet tekoälyn kehityssarjoihinsa.
• Jatkuva seuranta ja auditointi: Laki vaatii jatkuvaa tekoälyjärjestelmien seurantaa käyttöönoton jälkeen. Tämä nopeuttaa tekoälyn havainnointilavojen omaksumista, jotka seuraavat mallin suorituskykyä, havaitsevat poikkeamat ja merkitsevät vaatimustenmukaisuusongelmia reaaliajassa (VentureBeat).
• Kolmannen osapuolen vaatimustenmukaisuusratkaisut: Kun noudattamisen monimutkaisuus kasvaa, kolmannen osapuolen vaatimustenmukaisuuspalvelujen kysyntä kasvaa. Nämä toimittajat tarjoavat ennaltarakennettuja vaatimustenmukaisuusmoduuleja, automatisoitua dokumentointia ja sääntelypäivityksiä, auttaen organisaatioita vähentämään sisäiseen vaatimustenmukaisuuden hallintaan liittyvää taakkaa (PwC).

Koska EU:n tekoälylain täytäntöönpano lähestyy, organisaatioiden on investoitava näihin teknologisiin trendeihin varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden, minimoidakseen riskit ja säilyttääkseen kilpailuedun kehittyvässä tekoälymaisemassa.

Kilpailuympäristö: Kuka johtaa tekoälyregulaation valmiudessa

EU:n tekoälylaki, joka astuu voimaan vuonna 2025, on maailman ensimmäinen kattava juridinen kehys tekoälylle. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia. Kun globaalit yritykset valmistautuvat noudattamaan vaatimuksia, kilpailuympäristön ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää eteenpäin pääsemiseksi.

• Laajuus ja vaatimukset: Laki luokittelee tekoälyjärjestelmät riskin mukaan—hyväksymättömät, korkeat, rajoitetut ja minimaaliset. Korkean riskin järjestelmät (esim. biometrinen tunnistus, kriittinen infrastruktuuri) kohtaavat tiukat velvoitteet, jotka sisältävät riskinarvioinnit, tietohallintoa, ihmisten valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Vaateiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja jopa 35 miljoonaa euroa tai 7 % globaaleista liikevaihdosta (Euractiv).
• Kuka johtaa: Eurooppalaiset teknologiagigantit ja monikansalliset yritykset, joilla on merkittäviä EU-toimintoja—kuten SAP, Siemens ja Ericsson—investoivat voimakkaasti vaatimustenmukaisuusinfrastruktuuriin. Nämä yritykset perustavat omistettuja tekoälyhallintatiimejä, päivittävät tietohallintoprotokollia ja tekevät yhteistyötä sääntelijöiden kanssa kehittääkseen toteutusohjeita.
• Globaali vaikutus: Lain extraterritoriaalinen ulottuvuus tarkoittaa, että EU:n ulkopuolella sijaitsevien yritysten, jotka tarjoavat tekoälytuotteita tai -palveluja EU:ssa, on noudatettava sääntöjä. Yhdysvaltojen teknologiayritykset, kuten Microsoft ja Google, mukauttavat proaktiivisesti tekoälyn kehitysprosessejaan EU:n standardeihin ja käyttävät usein lakia globaalin tekoälyn hallinnan pohjana (Reuters).
• PK-yritykset ja start-upit: Vaikka suuret yritykset johtavat valmiudessa, pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat resurssirajoituksia. EU on luvannut tukea sääntelyhiekkalaattojen ja ohjeiden avulla, jotta PK-yritykset voivat sopeutua ilman, että innovaatioita tukahdutetaan (Euroopan komissio).
• Tärkeät askeleet eteenpäin: Yritysten tulisi suorittaa tekoälyjärjestelmien inventaario, arvioida riskitasoja, implementoida vahva tietohallinta ja luoda selkeät vastuustruktuurit. Varhainen sitoutuminen oikeudellisiin ja teknisiin asiantuntijoihin on välttämätöntä ajantasaisen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

Kun lain täytäntöönpano lähestyy, organisaatiot, jotka priorisoivat valmiuksia nyt, saavat kilpailuedun, välttävät kalliita sakkoja ja rakentavat luottamusta EU:n kuluttajiin ja sääntelijöihin.

Kasvuarviot: Markkinamuutosten ennakoiminen EU:n tekoälylain myötä

EU:n tekoälylaki, joka on tulossa voimaan vuonna 2025, on valmiina muokkaamaan tekoälymaisemaa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Maailman ensimmäisen kattavan tekoälyregulaation vaikutukset ulottuvat teknologian kehittämiseen, investointistrategioihin ja vaatimustenmukaisuuskehyksiin. Kasvuarvioiden ymmärtäminen ja markkinamuutosten ennakoiminen tämän uuden sääntelyjärjestelmän alla on olennaista yrityksille, jotka haluavat pysyä kilpailussa eteenpäin.

• Markkinan laajeneminen ja vaatimustenmukaisuuskustannukset: Euroopan tekoälymarkkinan odotetaan kasvavan 7,7 miljardista dollarista vuonna 2023 21,0 miljardiin dollariin vuoteen 2028 mennessä, vuotuisen kasvuprosentin ollessa 22,9 % (MarketsandMarkets). Kuitenkin EU:n tekoälylaki tuo mukanaan uusia vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, erityisesti korkean riskin tekoälyjärjestelmille, mikä voi nostaa toiminnan kustannuksia 8-15 % vaikuttaville yrityksille (McKinsey).
• Investointi- ja innovaatiodynamiikka: Vaikka jotkin analyytikot ennustavat lyhyen aikavälin hidastumista tekoälyn käyttöönotossa organisaatioiden sopeutuessa, lain odotetaan edistävän pitkäaikaista luottamusta ja investointeja tekoälyyn. Vuoteen 2026 mennessä yli 60 % eurooppalaisista yrityksistä odotetaan priorisoivan tekoälyratkaisuja, jotka ovat ”EU:n tekoälylain mukaisia”, mikä lisää kysyntää vaatimustenmukaisille tuotteille ja palveluille (IDC).
• Alakohtaiset muutokset: Sektoreissa, kuten terveydenhuolto, rahoitus ja autoala—joissa korkean riskin tekoälysovellukset ovat yleisiä—näkyy merkittävin sääntelyvaikutus. Näiden alojen yritykset kiihtyvät jo investoimaan vaatimustenmukaisuuteen, selitettävyyteen ja riskienhallintatyökaluihin (Deloitte).
• Globaali vaikutus: EU:n tekoälylain odotetaan asettavan de facto globaalin standardin, joka vaikuttaa sääntelylähestymistapoihin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Aasiassa. Monikansalliset yritykset lisäävät yhä enemmän tekoälyhallintakehyksensä sovittamista EU:n vaatimusten mukaan varmistakseen markkinoille pääsyn ja tulevaisuuden varaamisen (Brookings).

Yhteenvetona voidaan todeta, että EU:n tekoälylain myötä tulee sekä haasteita että mahdollisuuksia. Varhainen sopeutuminen, investointi vaatimustenmukaisuuteen ja proaktiivinen riskienhallinta ovat avaimia organisaatioille, jotka haluavat hyödyntää kehittyvää eurooppalaista tekoälymarkkinaa vuonna 2025 ja sen jälkeen.

Alueanalyysi: Vaateiden noudattaminen Euroopassa

EU:n tekoälylaki, joka tulee voimaan 2025, merkitsee transformatiivista askelta tekoälyn sääntelemisessä Euroopassa. Maailman ensimmäisen kattavan tekoälylain myötä se asettaa harmonisoidun oikeudellisen kehyksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia. Yrityksille ja organisaatioille, jotka toimivat tai tekevät yhteistyötä EU:n kanssa, lain vaatimusten ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää vaatimustenmukaisuuden ja kilpailuedun säilyttämiseksi.

• Riskiperusteinen lähestymistapa: Laki luokittelee tekoälyjärjestelmät neljään riskikategoriaan: hyväksymätön, korkea, rajoitettu ja minimaalinen. Hyväksymättömän riskin tekoäly (esim. hallitusten sosiaalinen arviointi) on kielletty. Korkean riskin tekoäly (kuten biometrinen tunnistus, kriittinen infrastruktuuri ja rekrytointityökalut) on tiukkojen velvoitteiden alaisena, jotka sisältävät riskinarvioinnit, tietohallintoa ja ihmisten valvontaa (Euroopan parlamentti).
• Läpinäkyvyys ja vastuu: Korkean riskin tekoälyn tarjoajien on rekisteröitävä järjestelmänsä EU-tietokantaan ja annettava käyttäjille selkeää tietoa. Generatiivisten tekoälymallien, kuten ChatGPT:n, on ilmoitettava tekoälytuotantoinen sisältö ja julkaistava yhteenvedot käytetystä koulutustiedosta (Reuters).
• Geografinen ulottuvuus: Laki koskee kaikkia tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttäjiä EU:ssa sekä EU:n ulkopuolella sijaitsevia, jos niiden tekoälyjärjestelmät vaikuttavat Euroopan unionin alueella oleviin ihmisiin. Tämä extraterritoriaalinen vaikutus tarkoittaa, että globaalien yritysten on mukautettava tekoälykäytäntöjään EU:n vaatimusten mukaiseksi.
• Valvonta ja sakot: Vaadeiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja jopa 35 miljoonaa euroa tai 7 % globaaleista vuosiliikevaihdoista, kumpi tahansa on suurempi. Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat täytäntöönpanoa, ja Euroopan tekoälytoimisto koordinoi EU-tasolla (EY).
• Toteutusaikajana: Laki tulee voimaan vaiheittain, kieltojen kiellettyjen tekoälyjärjestelmien voimaantulo kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta, korkean riskin velvoitteet kaksitoista kuukautta ja yleiset säännökset kymmenen kuukautta voimaantulosta.

Jotta pysyisi edellä, organisaatioiden tulisi suorittaa tekoälyinventaarioita, arvioida riskitasoja ja päivittää vaatimustenmukaisuusohjelmia. Varhainen sopeutuminen ei ainoastaan vähennä sääntelyriskejä, vaan myös asemoida yrityksiä luotettavina tekoälyjohtajina Euroopan markkinoilla.

Tulevaisuuden näkymät: Valmistautuminen seuraavaan tekoälyregulaatioaaltoon

EU:n tekoälylaki, joka tulee voimaan 2025, edustaa maailman ensimmäistä kattavaa juridista kehystä tekoälylle. Sen ensisijainen tavoite on varmistaa, että Euroopan unionissa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia. Kun organisaatiot valmistautuvat tähän sääntelymuutokseen, lain laajuuden, vaatimusten ja mahdollisten vaikutusten ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää vaatimustenmukaisuuden ja innovaatioiden edelle pääsemiseksi.

• Riskiperusteinen lähestymistapa: Laki luokittelee tekoälyjärjestelmät neljään riskikategoriaan: hyväksymätön, korkea, rajoitettu ja minimaalinen. Hyväksymättömän riskin tekoäly (esim. hallitusten sosiaalinen arviointi) kielletään. Korkean riskin tekoälyä—kuten ne, joita käytetään kriittisessä infrastruktuurissa, koulutuksessa, työssä ja lainvalvonnassa—kohdataan tiukkoja velvoitteita, mukaan lukien riskinarvioinnin, tietohallinnan ja ihmisten valvonnan vaatimukset (Euroopan parlamentti).
• Läpinäkyvyys ja vastuu: Tekoälyjärjestelmien tarjoajien on varmistettava läpinäkyvyys, mukaan lukien selkeä merkitseminen tekoälytuotantoisesta sisällöstä ja dokumentointi järjestelmän kyvyistä ja rajoituksista. Laki määrää myös markkinoiden jälkeiseen seurantaan ja tapahtumaraportointiin, lisäämällä vastuuta koko tekoälyn elinkaaren aikana.
• Vaikutus yrityksiin: Tekoälyä EU:ssa käyttävien yritysten on mukautettava kehitys- ja käyttöönottoprosessejaan. McKinsey mukaan organisaatioiden on aloitettava kartoittamalla tekoälyn käyttötapansa, arvioimalla riskitasoja ja perustamalla vaatimustenmukaisuustiimejä. Varhainen valmistautuminen voi vähentää kalliita häiriöitä ja maineen riskejä.
• Globaalit vaikutukset: EU:n tekoälylain odotetaan asettavan globaalin benchmarkin, joka vaikuttaa tekoälyn sääntelyyn muilla lainkäyttöalueilla. Monikansallisten yritysten on ehkä harmonisoitava tekoälyhallintakehykset vastaamaan sekä EU: n että EU: n ulkopuolisia vaatimuksia (Brookings).

Kun lain vaiheittainen toteutus alkaa vuonna 2025, proaktiiviset organisaatiot investoivat jo vaatimustenmukaisuusinfrastruktuuriin, kouluttavat tiimejä ja tekevät yhteistyötä sääntelijöiden kanssa. Tietoisuuden ja ketteryyden ylläpitäminen on avainasemassa tekoälyn hyötyjen hyödyntämisessä samalla kun navigoidaan kehittyvässä sääntelymaisemassa.

Haasteet ja mahdollisuudet: Vaateiden noudattamisen muuttaminen kilpailueduksi

EU:n tekoälylaki, joka astuu voimaan vuonna 2025, edustaa maailman ensimmäistä kattavaa sääntelykehystä tekoälylle. Sen ensisijainen tavoite on varmistaa, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja kunnioittavat perusoikeuksia. Yrityksille tämä lainsäädäntö tuo esiin sekä merkittäviä haasteita että ainutlaatuisia mahdollisuuksia kilpailuedun saamiseksi.

• Keskeiset vaatimustenmukaisuushaasteet:
  • Riskiluokitus: Laki luokittelee tekoälyjärjestelmät hyväksymättömiksi, korkeiksi, rajoitetuiksi ja minimaalisiin riskeihin. Korkean riskin järjestelmät—kuten ne, joita käytetään kriittisessä infrastruktuurissa, koulutuksessa tai työssä—kohtaavat tiukat vaatimukset, mukaan lukien pakolliset riskinarvioinnit, tietohallinta ja ihmisten valvontaa (Euroopan parlamentti).
  • Dokumentointi ja läpinäkyvyys: Yritysten on ylläpidettävä yksityiskohtaista teknistä dokumentaatiota ja annettava selkeää tietoa käyttäjille. Tämä lisää hallinnollista taakkaa ja vaatii vankkoja sisäisiä prosesseja.
  • Kolmannen osapuolen auditoinnit: Korkean riskin tekoälyjärjestelmät edellyttävät vaatimustenmukaisuustarkastuksia, joihin usein sisältyy ulkoisia tarkastajia, mikä voi olla kallista ja aikaa vievää.
  • Sakot: Vaateiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja jopa 35 miljoonaa euroa tai 7 % globaaleista vuosiliikevaihdoista, kumpi tahansa on suurempi (Reuters).
• Mahdollisuudet kilpailueduksi:
  • Ensimmäinen luottamus: Varhaisen vaatimustenmukaisuuden voi asemoida yritykset luotettaviksi kumppaneiksi, erityisesti herkissä sektoreissa, kuten terveydenhuollossa ja rahoituksessa.
  • Markkinoille pääsy: EU:n standardien täyttäminen avaa ovia maailman toiseksi suurimpaan talouteen, asettaen samalla benchmarkin globaalille toiminnalle, kun muut alueet harkitsevat vastaavia sääntöjä (McKinsey).
  • Innovaatiosuotimukset: Laki kannustaa sääntelyhiekkalaattojen kehittämiseen, jolloin yritykset voivat testata tekoälyratkaisuja kontrolloidussa ympäristössä, edistäen innovaatioita samalla, kun varmistetaan vaatimustenmukaisuus.
  • Brändierottelu: Eettisten tekoälykäytäntöjen näyttäminen voi parantaa brändin mainetta ja houkutella asiakkaita, investoijia ja kykyjä, jotka arvostavat vastuullista teknologiaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka EU:n tekoälylaki 2025 tuo mukanaan monimutkaisia vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, proaktiivinen sopeutuminen voi muuttaa nämä velvoitteet strategisiksi eduiksi, mahdollistaen organisaatioiden johtavan nopeasti kehittyvässä tekoälymaisemassa.

Lähteet ja viitteet

• EU AI Act 2025: Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää pysyäksesi eteenpäin
• Euroopan komissio
• Euractiv
• Euroopan parlamentti
• EU:n tekoälylaki
• Forrester
• IBM
• VentureBeat
• PwC
• Siemens
• Microsoft
• Google
• Euroopan komissio
• MarketsandMarkets
• McKinsey
• IDC
• Deloitte
• Brookings
• EY