Kiinalaisen avaruusimperiumin sisällä: CNSA:n satelliittien, palveluiden ja salaisen voiman paljastaminen

• Kiinan avaruussektorin kartoitus: Markkinakoko ja avainsegmentit
• Uudet teknologiat, jotka muokkaavat Kiinan avaruusambitioita
• Avainpelaajat ja strategiset liittoumat Kiinan avaruusteollisuudessa
• Tulevaisuuden laajentumisen ja investointitrendit Kiinan avaruusmarkkinoilla
• Kiinan avaruustoiminta: Alueellinen jalanjälki ja globaali ulottuvuus
• Mitä on edessä: Kiinan avaruusohjelman seuraava vaihe
• Esteet, riskit ja strategiset mahdollisuudet Kiinan avaruusympäristössä
• Lähteet ja viitteet

“Merkittävät teollisuusilmoitukset (kesä–heinäkuu 2025) Waymon laajentuminen ja Teslan kokeet: Alphabetin Waymo jatkoi robottitaksitoimintojensa laajentamista.” (lähde)

Kiinan avaruussektorin kartoitus: Markkinakoko ja avainsegmentit

Kiinan avaruussektori on kehittynyt nopeasti yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista, ja sen taustalla on yhdistelmä valtiollisia tavoitteita, kaupallista innovaatiota ja strategisia prioriteetteja. Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA) sijaitsee tämän ekosysteemin ytimessä, orkestroimalla laajan verkoston valtion omistamia yrityksiä, yksityisiä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Vuonna 2023 Kiinan avaruusteollisuuden arvo on noin 12 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja ennusteiden mukaan se nousee triljoonaan dollariin vuoteen 2040 mennessä, mikä heijastaa aggressiivista investointia ja poliittista tukea.

• Satelliitit: Kiina on maailman toiseksi suurin satelliittitoimija, jolla on yli 600 satelliittia radalla vuoden 2024 alussa (UCS Satelliittitietokanta). Sektoria hallitsevat valtion omistamat jättiläiset, kuten Kiinan avaruusteknologiayhtiö (CASC) ja Kiinan avaruusteknologia- ja teollisuusyritys (CASIC), mutta yksityiset yritykset, kuten GalaxySpace ja Commsat, ovat voittamassa alaa. Kiinan satelliittituotanto kattaa viestinnän, maan havainto, navigaation (erityisesti BeiDou-järjestelmä) ja tieteelliset tutkimukset.
• Avaruuspalvelut: Alaspäin suuntautuvalla markkinalla—johon sisältyvät satelliittiviestintä, etähavaintotiedot ja navigointipalvelut—on nähty kaksinumeroista kasvua. BeiDou, Kiinan vastaus GPS:lle, tukee nyt yli 1,5 miljardia laitetta ympäri maailmaa (SCMP). Kaupalliset sovellukset vaihtelevat logistiikasta ja maataloudesta katastrofinhallintaan, ja hallitus edistää aktiivisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia palvelutarjonnan laajentamiseksi.
• Rakettilanseeraukset: Kiina suoritti 67 orbitaalista laukausta vuonna 2023, ollen Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten (SpaceNews). Long March -rakettiperhe pysyy selkärankana, mutta uudet kaupalliset lanseerauspalveluntarjoajat, kuten iSpace ja LandSpace, esittelevät uudelleenkäytettäviä ja metaanikaasuuntuisia raketteja, mikä osoittaa siirtymistä kohti kustannustehokkuutta ja innovaatiota.
• CNSA:n strateginen rooli: CNSA ei ainoastaan määritä politiikkaa ja rahoita suuria projekteja, vaan toimii myös portinvartijana, hallinnoiden pääsyä kriittisiin teknologioihin ja kansainvälisiin kumppanuuksiin. Sen kaksikäyttöinen lähestymistapa—palvelee sekä siviili- että sotilasobjektiiveja—antaa Kiinan avaruussektorille ainutlaatuista etua, mahdollistamalla nopean resursoinnin ja linjaamisen kansallisten turvallisuustavoitteiden kanssa (CNAS).

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan avaruusimperiumi on tiiviisti integroiduttu järjestelmä, jossa satelliitit, palvelut ja CNSA:n strateginen valvonta yhdistyvät kasvun, innovaation ja geopoliittisen vaikutusvallan ajamiseksi.

Uudet teknologiat, jotka muokkaavat Kiinan avaruusambitioita

Kiinan avaruusambitioita on vauhdittanut nopeasti viime vuosikymmenen aikana yhdistelmä valtiollista investointia, teknologista innovointia ja strategista näkemystä kilpailla Yhdysvaltojen ja muiden avaruusvaltojen kanssa. Tämän laajentumisen ytimessä on Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA), joka orkestroi laajaa satelliitti-, palvelu- ja uusien teknologioiden verkostoa, jotka tukevat sekä siviili- että sotilasobjektiiveja.

Satelliitit: Laajenevat tähtikontrollit ja kyvyt

• Beidou-navigointijärjestelmä: Kiinan vastaus GPS:lle, Beidou-järjestelmä saavutti globaalin kattavuuden vuonna 2020 yli 40 satelliitilla radalla. Se tukee nyt navigointi-, ajoitus- ja viestintäpalveluja yli 120 maassa ja on keskeinen osa Kiinan digitaalista infrastruktuuria (SCMP).
• Maan havainto: Gaofen-sarjan korkean resoluution satelliitit tarjoavat reaaliaikaisia kuvantamiskuvia maatalouden, katastrofivastauksen ja kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Vuonna 2023 Kiina operoi yli 250 etähavaintisatelliittia, mikä tekee siitä maailman toiseksi suurimman toimijan Yhdysvaltojen jälkeen (SpaceNews).
• Viestintä: Tianlian- ja Shijian-satelliitit tukevat turvallisia sotilas- ja siviiliviestintöjä, ja uudet kvanttisuojatut satelliitit, kuten Mozi, edustavat äärimmäisen turvallisia tiedonsiirtolinkkejä (Nature).

Palvelut: Kaupallisista lanseerauksista tietoalustoihin

• Kaupalliset lanseerauspalvelut: CNSA ja yksityiset yritykset, kuten CASC ja iSpace, ovat tehneet Kiinasta maailman toiseksi suurimman lanseerauspalveluntarjoajan, kun vuonna 2023 tehtiin 67 lanseerausta (SpaceNews).
• Tieto ja analytiikka: CNSA:n avoimet tietoplatformit ja kumppanuudet teknologiagiganttien kuten Alibaban kanssa vauhdittavat uutta aaltoa avaruusperustaisista sovelluksista, älykaupungeista autonomisiin ajoneuvoihin (Alizila).

CNSA:n salainen voima: Integraatio ja kaksikäyttöiset teknologiat

CNSA:n ainutlaatuinen vahvuus piilee siviili- ja sotilasavaruusvarojen integroimisessa, mikä mahdollistaa nopean teknologiansiirron ja koordinoidun kehittämisen. Uudet teknologiat, kuten tekoälypohjainen satelliittihallinta, kvantti-viestintä ja uudelleenkäytettävät lanseerausajoneuvot, ovat keskeisiä Kiinan kunnianhimoissa johtaa avaruudessa. Tämä kaksikäyttöinen lähestymistapa yhdistettynä valtiolliseen rahoitukseen ja kasvavaan kaupalliseen sektoriin, asemoivat Kiinan muodolliseksi avaruusvallaksi, jolla on globaali ulottuvuus ja vaikutusvaltansa (CNAS).

Avainpelaajat ja strategiset liittoumat Kiinan avaruusteollisuudessa

Kiinan avaruusteollisuus on kehittynyt nopeasti voimakkaaksi globaaliksi toimijaksi, jota ohjaa yhdistelmä valtiollisia aloitteita, kaupallista innovointia ja strategisia liittoumia. Tämän laajentumisen ytimessä on Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA), hallituksen elin, joka vastaa Kiinan avaruustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. CNSA orkestroi laajaa verkostoa valtion omistamia yrityksiä, yksityisiä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, asemoiden Kiinan satelliittiteknologian, lanseerauspalvelujen ja avaruusperusteisten sovellusten johtajaksi.

• Satelliitit ja tähtikontrollit: Kiina operoi yhtä maailman suurimmista satelliittilaivastoista, yli 600 satelliitilla radalla vuoden 2024 alussa (UCS Satelliittitietokanta). BeiDou-navigointisatelliittijärjestelmä on lippulaivaprojekti, joka kilpailee Yhdysvaltojen GPS:n ja EU:n Galileo-järjestelmän kanssa, tarjoten maailmanlaajuisia paikannuspalveluja yli 120 maassa. Kiinan maan havaintisatelliitit, kuten Gaofen-sarja, tukevat sovelluksia maataloudessa, katastrofinhallinnassa ja kaupunkisuunnittelussa.
• Lanseruspalvelut: Kiinan avaruusteknologiayhtiö (CASC) ja Kiinan avaruusteknologia- ja teollisuusyritys (CASIC) hallitsevat lanseerausmarkkinoita, Long March -rakettiperheen saavuttaessa ennätykselliset 67 lanseerausta vuonna 2023 (SpaceNews). Uudet yksityiset toimijat, kuten LandSpace ja Galactic Energy, ovat pioneeriverkkourakoitsijoita, jotka tekevät uudelleenkäytettäviä raketteja, mikä merkitsee siirtymistä kaupalliseen kilpailukykyyn.
• Strategiset liittoumat: Kiina hyödyntää kansainvälisiä kumppanuuksia laajentaakseen avaruusvaikutustaan. Kiinan ja Brasilian maan resurssisatelliittiohjelma (CBERS) on esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä, kun taas Kansainvälisen kuu tutkimusasema -hanke Venäjän kanssa tavoittelee NASA:n Artemis-ohjelman kilpailua. Kiina tarjoaa myös satelliittipalveluja ja infrastruktuuria Vyöhyke ja tie (BRI) -valtioille, syventäen geopoliittisia suhteita.
• CNSA:n salainen voima: CNSA:n keskitetty valvonta mahdollistaa resurssien nopean mobilisoinnin ja yhdenmukaistamisen kansallisten prioriteettien kanssa. Sen kaksikäyttöinen lähestymistapa—siviili- ja sotilasobjektiivien integroiminen—on herättänyt huolta läntisten analyytikoiden keskuudessa avaruuspohjaisten tiedustelu- ja puolustustaitojen mahdollisista riskeistä (CNAS).

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kiinan avaruusimperiumi nojaa vahvaan ekosysteemiin avainpelaajia ja strategisia liittoja, joissa CNSA:lla on merkittävä vaikutus sekä teknologiseen kehitykseen että geopoliittiseen strategiaan.

Tulevaisuuden laajentumisen ja investointitrendit Kiinan avaruusmarkkinoilla

Kiinan avaruussektori on nopeassa muutoksessa, ja Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA) on kunnianhimoisen laajentamisstrategian johdossa. Vuoteen 2024 mennessä Kiina operoi maailman toiseksi suurinta satelliittilaivastoa, yli 600 satelliittia radalla, tukien sovelluksia viestinnästä maan havaintoihin (Union of Concerned Scientists). Hallituksen 14. viisivuotissuunnitelma (2021-2025) kohdistaa avaruuden strategiseksi teollisuudeksi, tavoitteena läpimurtoja satelliittikonttoriin, syvän avaruuden tutkimukseen ja kaupallisiin avaruuspalveluihin (South China Morning Post).

• Satelliittien laajentaminen: Kiina tavoittelee yli 1000 satelliittia radalla vuoteen 2027 mennessä, keskittyen Guowangin alhaisen maan kierron (LEO) laajakaistaverkkoon, joka odotetaan kilpailevan SpaceX:n Starlinkin kanssa mittakaavassa ja kyvyissä (SpaceNews).
• Kaupallistaminen ja investointi: Kiinan kaupallinen avaruussektori keräsi yli 2 miljardia dollaria investointeja vuonna 2023, ja yli 200 yksityistä yritystä on aktiivisesti mukana satelliittien valmistuksessa, lanseerauspalveluissa ja alaspäin suuntautuvissa sovelluksissa (Nature).
• Palveluekosysteemi: CNSA edistää vahvaa ekosysteemiä satelliittipohjaisille palveluille, mukaan lukien navigointi (BeiDou), etähavaintopalvelut ja turvalliset viestintäpalvelut, jotka integroidaan yhä enemmän Kiinan digitaaliseen talouteen ja BRI-hankkeisiin (Global Times).
• Strateginen voima: CNSA:n kaksikäyttöinen lähestymistapa—siviili- ja sotilasobjektiivien yhdistäminen—on asemoitunut Kiinan huomattavaksi avaruusvallaksi. Viraston tiiviit yhteydet valtion omistamiin yrityksiin ja kansan vapautusarmeijaan (PLA) mahdollistavat nopean teknologiansiirron ja käyttöönoton, mikä herättää huolta globaaleilta kilpailijoilta (CNAS).

Katsottaessa tulevaisuuteen Kiinan avaruusambitiot ovat intensivoitumassa. Hallitus priorisoi kuu- ja Mars-missioita, käytettäviä lanseerausajoneuvoja ja kvanttiviestintä satelliitteja. CNSA:n keskitetyn komennon ja vahvan valtiollisen tuen myötä Kiinan avaruusimperiumi on valmiina jatkuvaan kasvuun, haastamaan vakiintuneiden toimijoiden hallinnan ja muovaamaan globaaleja avaruustalouden kehityksiä.

Kiinan avaruustoiminta: Alueellinen jalanjälki ja globaali ulottuvuus

Kiinan avaruusambitioita on kehittynyt nopeasti vaatimattomista alkuvaiheista voimakkaaksi globaaliksi läsnäoloksi, jota ohjaa Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA). Vuoteen 2024 mennessä Kiina operoi maailman toiseksi suurinta aktiivisten satelliittien laivastoa, yli 700 satelliittia radalla, tukien laajaa sovelluskantoa viestinnästä ja navigoinnista maan havaintoihin ja tieteellisiin tutkimuksiin (Union of Concerned Scientists).

CNSA:n satelliittiohjelmat ovat keskeisiä Kiinan alueelliselle ja globaalille vaikutusvallalle. BeiDou-navigointisatelliittijärjestelmä, joka valmistui vuonna 2020, kilpailee nyt Yhdysvaltojen GPS:n kanssa, tarjoten globaaleja paikannuspalveluja yli 120 maalle, erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa (South China Morning Post). BeiDou:n integrointi kriittiseen infrastruktuuriin, logistiikkaan ja sotilassysteemeihin kumppanimaissa vahvistaa Kiinan pehmeää voimaa ja teknologista etua.

Kiinan maan havaintisatelliitit, kuten Gaofen-sarja, tarjoavat korkearesoluutioisia kuvantamisratkaisuja ympäristön monitoroinnissa, katastrofivastauksessa ja resurssien hallinnassa. Nämä palvelut viedään yhä enemmän eteenpäin digitaalisen silkki tien aloitteen kautta, joka on osa laajempaa BRI-kehystä, tarjoten kehittyville maille pääsyn edistykselliseen avaruuspohjaiseen dataan ja analytiikkaan (Brookings Institution).

Siviilisovellusten ohella CNSA:n kaksikäyttöiset teknologiat hämärtävät rajan kaupallisten ja sotilaallisten avaruusvarojen välillä. Nopea tiedonsiirtoyhteyksien, tiedustelujen ja antisatelliitteja koskevien kykyjen kehittäminen on herättänyt huolta alueellisten naapureiden ja globaalien suurvaltojen keskuudessa Kiinan avaruuslaajentumisen strategisista aikomuksista (Yhdysvaltojen puolustusministeriö).

• Satelliittipalvelut: Kiina tarjoaa avaimet käteen -satelliittilanserauksia, maa-asematuen ja datapalveluja nouseville avaruusvaltioille, asemoimalla itsensä kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi länsimaisille tarjoajille.
• Alueellinen jalanjälki: CNSA:n johtamat projektit Pakistanissa, Laosissa ja Nigeriassa ovat vakiinnuttaneet Kiinan keskeiseksi mahdollistajaksi avaruusmahdollisuuksille Globaalissa Etelässä (SpaceNews).
• Globaali ulottuvuus: Kiinan kuu- ja Mars-missiot sekä sen Tiangong-avaruusasema signaloivat kunnianhimoja syvän avaruuden johtajuudelle ja kansainväliselle yhteistyölle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että CNSA:n laajeneva satelliitti-imperiumi ja palvelutarjonta muokkaavat globaalin avaruuden maisemaa, kytkien kaupallisia, diplomaattisia ja strategisia intressejä tavoilla, jotka ulottuvat kauas Kiinan rajojen yli.

Mitä on edessä: Kiinan avaruusohjelman seuraava vaihe

Kiinan avaruusambitioita on kehittynyt nopeasti perus satelliittilanseerauksista kattavaan, valtiollisesti johdettuun avaruus ekosysteemiin. Tämän muutoksen ytimessä on Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA), joka orkestroi laajaa satelliitti-, kaupallisten palveluiden ja strategisten aloitteiden verkostoa, joka laajentaa Kiinan vaikutusvaltaa sekä radalla että maapallolla.

Satelliitit: Laajenevat tähtikontrollit ja kyvyt

• Beidou-navigointijärjestelmä: Kiinan vastaus GPS:lle, Beidou-järjestelmä koostuu nyt yli 45 satelliitista, tarjoten globaaleja paikannuspalveluja yli 120 maassa. Vuonna 2023 Beidoun markkinaosuus Aasian ja Tyynenmeren navigointipalveluissa ylitti 30 %, mikä heijastaa sen kasvavaa kansainvälistä hyväksyntää (SCMP).
• Maan havainto: Gaofen-sarja, joka kuuluu Kiinan korkearesoluutioisen maan havaintojärjestelmän (CHEOS) piiriin, toimittaa korkearesoluutioisia kuvia maatalouden, katastrofivastauksen ja kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Vuoteen 2024 mennessä yli 20 Gaofen-satelliittia on toiminnassa, tukien sekä siviili- että sotilasobjekteja (NASASpaceflight).
• Viestintä: ChinaSat ja Hongyun -konstellaatio laajentavat laajakaistaverkkoa, suunnitelmissa on yli 13,000 alhaisen maan kierron (LEO) satelliittia, jotka kilpailevat Starlinkin ja OneWebin kanssa (SpaceNews).

Palvelut: Kaupallistaminen ja globaali ulottuvuus

• Satelliittipalvelut: CNSA:n tukemat yritykset, kuten Kiinan Suuri Muuriteollisuus (CGWIC), tarjoavat lanseeraus- ja satelliittipalveluja kansainvälisille asiakkaille, valloittaen kasvavaa osuutta globaalista kaupallisesta lanseerausmarkkinasta (CGWIC).
• Tieto ja analytiikka: Kiinalaiset yritykset hyödyntävät satelliittidataa älykaupunkien, ympäristönseurannan ja logistiikan tarpeisiin, ja kotimarkkinoiden satelliittidatamarkkinoiden arvoksi arvioidaan 10 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä (China Daily).

CNSA:n salainen voima: Strateginen integraatio

CNSA:n ainutlaatuinen vahvuus piilee sen siviili-, kaupallisten ja sotilasobjektien integroinnissa. Viraston kaksikäyttöiset teknologiat hämärtävät rauhanomaisen tutkimuksen ja kansallisen turvallisuuden rajoja, mikä mahdollistaa Kiinan vallan projisoimisen avaruudessa ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen. Tämä strateginen lähestymistapa, yhdistettynä valtiolliseen rahoitukseen ja poliittiseen tukeen, asettaa CNSA:n voimakkaaksi vaikuttajaksi globaalin avaruuskilpailun tulevaisuuden muovaamisessa (CNAS).

Esteet, riskit ja strategiset mahdollisuudet Kiinan avaruusympäristössä

Kiinan avaruusympäristö on kehittynyt nopeasti yhdeksi maailman kunnianhimoisimmista ja monimutkaisimmista, jota ohjaa Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA). CNSA orkestroi laajaa verkostoa valtion omistamia yrityksiä, yksityisiä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, asemoiden Kiinan vaikuttavaksi toimijaksi satelliittien valmistuksessa, lanseerauspalveluissa ja alaspäin suuntautuvissa sovelluksissa. Vuonna 2023 Kiina operoi yli 600 satelliittia, tehden siitä maailman toiseksi suurimman satelliittitoimijan vain Yhdysvaltojen jälkeen (Union of Concerned Scientists).

Esteet ja riskit

• Säännökselliset esteet: Kiinan avaruussektori on tiukasti säännelty, ja CNSA:n sekä kansallisen puolustusteollisuuden tieteelliset ja teknologiset hallinto (SASTIND) hallitsevat pääsyä lanseerauslaitteisiin, taajuusjakoon ja vientilisensseihin. Tämä keskittäminen voi estää yksityistä innovointia ja rajoittaa ulkomaista yhteistyötä (Nature).
• Geopoliittiset erimielisyydet: Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu on johtanut vientikieltoihin ja rajoituksiin teknologiasiirrossa, erityisesti herkissä asioissa kuten satelliittikomponenteissa ja lanseerausteknologiassa. Yhdysvaltojen Ulkomaankauppaministeriön aseiden kansainvälisiä liikkeitä säätelevät määräykset (ITAR) estävät käytännössä kiinalaisia tahoja saamasta käyttöön keskeisiä lännen teknologioita (Reuters).
• Markkinoiden fragmentaatio: Vaikka Kiinan kotimarkkinat ovat laajat, kansainvälinen laajentuminen hankaloituu poliittisen epäluottamuksen ja tietoturvaongelmien vuoksi, erityisesti BRI-kumppanimaissa.
• Immateriaalioikeusriski: Ulkomaiset yritykset kohtaavat IP-vuotojen ja pakotettujen teknologiansiirtojen riskejä yhteistyökuvioissa kiinalaisten tahojen kanssa, mikä on pysyvä huoli globaalien sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Strategiset mahdollisuudet

• Satelliittikonstellaatit: Kiinan ”Guowang”-projekti tavoittelee yli 13,000 alhaisen maan kierron (LEO) satelliitin käyttöönottoa, kilpaillen Starlinkin ja OneWebin kanssa globaaleista laajakaista- ja IoT-yhteyksistä (SpaceNews).
• Alaspäin suuntautuvat palvelut: BeiDou-navigointisatelliittijärjestelmä (BDS) luo kasvavan ekosysteemin sijaintipohjaisille palveluille, logistiikalle ja älykaupunkisovelluksille, BDS-markkinoiden arvon ollessa yli 156 miljardia dollaria vuonna 2022 (Global Times).
• Kansainväliset kumppanuudet: Huolimatta lännen rajoituksista Kiina syventää avaruusyhteistyötä Venäjän, Lähi-idän ja Afrikan kanssa tarjoten lanseerauspalveluja, satelliittidataa ja yhteisiä missioita.
• Kaupallistaminen: Kiinalaisten yksityisten avaruusyritysten, kuten iSpace ja Galactic Energy, kasvu edistää innovaatioita lanseerausajoneuvoissa, pienissä satelliiteissa ja avaruuspohjaisissa palveluissa, joita tuetaan valtion kannustimilla ja riskipääomalla (SCMP).

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Kiinan avaruusimperiumi kohtaa merkittäviä sääntely- ja geopoliittisia esteitä, CNSA:n keskitetty valta ja strateginen visio jatkavat uusien kaupallisten ja teknologisten mahdollisuuksien avaamista, muuttaen globaalia avaruusmaisemaa.

Lähteet ja viitteet

• Kiinalaisen avaruusimperiumin sisällä: Satelliitit, palvelut ja CNSA:n salainen voima
• Union of Concerned Scientists
• SCMP
• SpaceNews
• CNAS
• Nature
• Alizila
• Kiinan kansallinen avaruushallinto (CNSA)
• Kiinan avaruusteknologiayhtiö (CASC)
• LandSpace
• Galactic Energy
• China Daily
• Global Times
• Brookings Institution
• NASASpaceflight
• CGWIC